ma kesäk. 24 11:00:00 2019
"Päällimmäisenä mielessä on tyytyväisyys tekemääni työhön, työnantajaan, työkavereihin, yhteistyökumppaneihin. On helppoa jäädä eläkkeelle, muutokset kuuluvat elämään", sanoo Askonalueen kiinteistöpäällikkö Timo Väisänen, joka siirtyy aktiiviselle eläkkeelle tämän kesän aikana.
Timo on lähtenyt 16 vuoden ikäisenä Kiuruvedeltä Helsinkiin "suoraan Pönttövuoren kautta", kuten sanonta on kuulemma tuolloin kuulunut, 48 vuotta sitten.
Hänen työuransa alku käynnistyi puhelinten parissa ensin Siemensillä sittemmin Päijät-Hämeen puhelinyhdistyksellä, minkä jälkeen hän toimi huoltoasentajana elementtitehtaalla. 1970-luvun rakennusteollisuuden laman aikaan lomautus tuli myös Timon osalle, minkä vuoksi hän päätyi aivan uudelle alalle: hän lähti työn kautta oppimaan metsuriksi. Kolmetoista vuotta kului metsurin ja metsätyöopastajan tehtävissä. Liikunnallinen mies piti työstään, mutta työtapaturma katkaisi nilkan ja muutti mielenkiinnon suunnan.
"Lähdin siis kirjaimellisesti pystymetsästä rakentamisalalle. Kouluttauduin rakennusmestariksi, ja täydensin osaamistani jatkossa muun muassa vastaavaksi mestariksi ja paikallisvalvojaksi. Myöhemmin täydensin opintoja kiinteistöalan pätevöitymisopinnoilla. Ammattitutkinnon tein perheellisenä aikuisopiskelijana Lahdessa vuonna 1994."
Töitä Timo teki sittemmin rakennusliikkeessä ja muun muassa ISS Vahinkosaneeraus Lahden vetäjänä. Uransa eräänä tärkeänä oppisarkana hän pitää seitsemän vuotta kestänyttä korjausrakentajan työtä, jonka aikana hän korjausrakensi Helsingin yliopiston maa- ja metsätaloustieteiden käytössä olevia rakennuksia Viikissä ja Saaren alueella Mäntsälässä ja useita muita julkisia rakennuksia.
Renoriin, Askonalueen päälliköksi
Hyppy junaan 16 vuotiaana Kiuruvedeltä Helsinkiin kuvaa Timoa mainiosti. Syksyllä 2016 hän työskenteli Lahden sosiaalipsykiatrian säätiössä kiinteistöpäällikkönä. Eräänä päivänä hän luki Etelä-Suomen Sanomista, että Renor etsi Askonalueelle kiinteistöpäällikköä.
"Mikä Renor, mikä Askonalue – ilmoitus herätti kysymyksiä ja sytytti heti myös mielenkiintoa", Timo kuvailee ensi kohtaamistaan Renor-yritysnimen kanssa.
"Tein hakemuksen ja tapasin Kari Kolun ja Hannu Katajamäen useaan kertaan syksyn 2006 aikana. Askonalueen hankkeen haasteet ja suuruusluokka houkuttelivat suuresti. Tuolloin ei ollut vielä tarkkoja suunnitelmia olemassa, mutta alueen kehittämisestä oli päätetty."
Timo Väisänen aloitti Askonalueen kiinteistöpäällikkönä 1.1.2007.
Ajolähtö ja mullistavat vuodet 2007-2009
Kun pesäpallossa on kolme pesää täynnä, niin seuraavan pelaajan tehtäväksi jää ratkaista pelin kulku, nopeasti ja kekseliäästi.
Vuonna 2007 Askonalueella oli eri näköistä kuin tänään: Askotalossa oli jonkin verran jäähdytettyä toimistotilaa, mutta muun muassa nykyinen Tori oli umpinainen varastotila useassa kerroksessa ja toimi huonekalujen paisuntavarastona. Tilojen vuokraus oli kuitenkin käynnissä ja muun muassa tietotekniikkaratkaisuihin keskittyneen Ericssonin kanssa oli tehty vuokrasopimus 1.4.2007 alkaen – raakatilasta tulisi nyt tehdä moderni toimisto, 700 m2.
"Tammikuun alussa sain käyttööni luonnoskuvat ja kolme kuukautta aikaa. Suunnittelijat, rakentajat ja materiaalitoimittajat tekivät kaikki kanssani töitä ajolähdössä ja Ericsson ajoi koneensa ylös maaliskuun viimeinen päivä ja toiminta käynnistyi 1.4.2007. Onnistuimme!"
Tuohon aikaan useissa nyt toimistokäytössä olevissa tiloissa oli varastoja tai jopa raskaan teollisuuden tuotantoa. Muun muassa Valimolla viimeisteltiin laivanpotkureita.
"Logistiikan palveluihin meillä on siten pitkä perinne. Mutta sekin palvelu vaati uudistamista ja jo vuoden 2008 alkuun toteutimme asiakkaalle täysin uuden, 12 000 neliömetrin rengasvaraston Upotaloon", Timo kertoo aloitusajoista.
Vuonna 2008: suuri julkisivuremontti ja pohjavettä toimistojen jäähdytykseen
Vuonna 2008 vuokrausliiketoiminnan rinnalla tehtiin Valimon julkisivun uudistus, joka oli yksi suurimpia Lahdessa vuonna 2008 tehtyjä julkisivukorjauksia. Samalla uusiutuvan energian käytön kehittäminen sai vettä myllyynsä : Valimon 4. kerroksessa oli 550 neliömetriä uutta toimistotilaa, jossa tilojen jäähdytykseen alettiin käyttämään rakennuksen kellaritilaan pulppuavaa, kylmää pohjavettä.
Idean isänä oli silloinen toimitusjohtaja Kari Kolu (nykyään hallituksen pj.), joka kysyi "voisiko vettä käyttää johonkin, ennen kuin se juoksee pois tontilta maksullisena jätevetenä".
"Selvittelin mahdollisuuksia ja tutkimme pohjaveden käytön mahdollisuuksia. Jo saman vuoden aikana saimme käyttöömme tutkimusdataa ja päätimme lähteä kehittämään ratkaisua sen jälkeen kuin vauhdikas ja innokas toimitusjohtaja oli hyväksynyt investoinnin. Hankkeeseen osallistui muun muassa Uponor, jolta saimme tarvittavat laitteet tehdashintaan", Timo muistaa ja jatkaa:
"Olemme myös testanneet Upotalon katolla aurinkopaneeleiden käyttöä ja perehtyneet pientuulivoimaan. Näistä pohjaveden käyttö uusiutuvana energian lähteenä jäi käyttöömme. Rakensimme vuonna 2011 Askotalon kaukokylmäverkon, jossa alueen pohjavettä käytetään kiinteistöjen jäähdyttämisessä. Pohjaveden käyttöä energialähteenä olemme laajentaneet Askonalueella aktiivisesti viime vuosina."
Talouden turbulenssissa
Talouden taantuma vuosina 2008-2009 puristi kiinteistöalan kehitystä. Kehittyvällä Askonalueella tämä tarkoitti vuokralaismuutoksia, mutta myös sitä, että erilaisiin rakentamisen hankkeisiin riitti rakennustyövoimaa.
"Meillä oli jatkuvasti käynnissä hankkeita, koska alueella oli sekä purettavaa että rakennettavaa. Lisäpiirteensä toi liikenne- ja pysäköintihankkeet, joita tänäkin vuonna kehittyvällä alueella tehdään", Timo huomauttaa.
Askonalueen ensimmäiset kehitysvuodet olivat kuin vilkkaasti kuljettu polku, joka kutsui koko ajan eteenpäin.
"Viimeistään vuonna 2010 piirtyi mieliimme idea toteuttaa nykyinen Askotalon Tori palveluineen. Koska idea, hanke ja investointi olivat jälleen kerran massiivisia, niin selvitystyö tehtiin huolellisesti. Vuonna 2012 tutkimme asiaa perin pohjin", Timo kertoo. Samaan aikaan valmistui kasvuodotuksia vahvistava, Lahdessa toteutettu radanvarren suunnittelun arkkitehtikilpailu: kilpailun voitti Arkkitehtitoimisto AJAKin Vihreä krokotiili -niminen ehdotus.
Tori avataan Askotaloon vuonna 2012
Vuonna 2013 valmistui korkea, lasikatteinen Tori Askotaloon. Se rakennettiin kohtaamis- ja tapahtumapaikaksi, jossa yhdistyvät alueen ydintoiminnot, ravintolat, kokoustilat ja palvelut. Samalla Askotalossa saneerattiin 5 000 neliömetriä toimistotiloiksi. Torin ja toimistotilojen rakennustyöt olivat jälleen kerran yksi suurimmista korjausrakentamisen hankkeista Lahdessa.
Toimisto- ja liiketilarakentaminen kiihtyvät
"Vuosina 2012-2015 talomme alkoivat täyttyä toden teolla. Logistiikkatilat täyttyivät, tuotantotilat täyttyivät ja Renor osti myös lisää alueen varasto- ja tuotantotiloja. Vuonna 2015 ne olivat kaikki jo täynnä", Timo kertaa.
Myös toimisto- ja liiketilojen osalta kehitys oli suotuisaa alusta alkaen. Ensimmäisen aallon jälkeen toinen aalto nousi vuonna 2014, kun Renor kävi neuvotteluja oikeustalon tiloista Senaatin kanssa. Samaan aikaan myös DNA Oyj käynnisti neuvottelut Timon kanssa omien tilojensa laajentamisesta.
Palapelin osa 1: Oikeustalolle tilat
Senaatti etsi tiloja Päijät-Hämeen käräjäoikeuden ja Salpausselän syyttäjänviraston käyttöön juuri sinä keväänä, kun Timo itse kävi läpi sydäninfarktin.
"Tuon jälkeen tein muuten päätöksen, että en enää vie työkonetta kotiin, vaikka mieluusti lenkkipolulla koirien kanssa ideoinkin ja ratkon työhöni liittyviä kysymyksiä", Timo naurahtaa.
Timo palasi töihin vielä jonkin verran toipilaana, mutta silti innoissaan: "Sain nimittäin kuulla, että tarjouspyyntö oli jätetty Hilmaan, josta kävin sen kiireesti tulostamassa ja kävelin lähes siltä seisomalta ehkä tärkeimmän yhteistyökumppanini luokse", hän kertoo.
Arkkitehti Juhani Hiltunen Arkkitehtiruutu Oy:stä onkin hyvä mainita viimeistään nyt, sillä hän on lukuisten Askonalueen tilojen suunnittelun takana. Hän teki oikeustalon laajaan tilahankkeeseen luonnospiirrokset, joiden perusteella Timo laski kustannuksia.
"Kustannuslaskelma oli äärimmäisen hankala, sillä monipuoliset oikeustalon tilat toteutettaisiin raakatiloihin, useaan kerrokseen ja niiden ympäristöltä vaadittaisiin lisäksi kattavia pysäköinti- ja kahvilapalveluja – eikä tarjousaikaa ollut sairaslomalta palattuani juurikaan jäljellä", Timo muistaa kuin eilisen päivän.
Kun investointipäätös oli tehty Renorissa, sen mukainen tarjous lähetettiin asiakkaalle. Myönteinen päätös tuli muutosten ja täydennysten jälkeen syksyllä 2015 ja suunnittelu saattoi alkaa toden teolla. Arkkitehdiksi valikoitui Arkkitehtitoimisto Havas Rosberg Oy. Samaan aikaa valmisteltiin Juhani Hiltusen kanssa Askotalon Torin, kahvila-ravintolan ja sisääntuloaulan kuvia ja suunnitelmia.
Palapelin osa 2: DNA Upotaloon, kokouskeskus palveluineen Askotaloon
Suunnittelu ja rakentaminen olivat keskeisiä teemoja vuosina 2014-2015. Samaan putkeen osuu DNA:n tilojen uusiminen: vuonna 2016 DNA:n tilat olivat käyneet ahtaiksi Askotalossa. Tarvittavaa, yhtenäistä 2000 neliömetrin tilaa ei Askotalossa enää ollut.
"Esittelin aluksi DNA:lle väistötiloja Upotalon viidennen kerroksen raakatiloista ja kuvailin sen mahdollisuuksia. Upotalon teollishistorialliset tilat herättivät asiakkaassa heti kiinnostusta."
"Tilasta päädyttiin tekemään DNA:n varsinainen tila. Suunnittelussa kiinnitettiin huomiota erityisesti työn sujuvuuteen ja viihtyvyyteen. Yhdessä kerroksessa sijaitsevaan 2250 neliömetrin tilaan rakennettiin avotyötilat, neuvottelutilat sekä houkutteleva suuri taukohuone. Lisäksi toteutimme pienempiä tiloja rauhaa ja hiljaisuutta vaativien töiden tekemiseen. Kokonaisuuden piti tukea yrityksen toimintaa, mikä nousi suunnittelutyön ykköstavoitteeksi. Lopputulos on ollut kaikkien mielestä erittäin onnistunut", Timo kertoo.
Askotalossa valmistuivat vuonna 2017 ravintola Werstas, kokouskeskus, myös valoisa ja viehättävä Tori sai nykyisen käyttötarkoituksensa tapahtumapaikkana.
Palapelin osa 3: kun kaikki loksahtaa kohdalleen
Kun DNA:n tilat vapautuivat Askotalossa vuonna 2017, niitä hyödynnettiin kahden muun yrityksen laajennuksiin: Rantalainen ja Sympa Oy olivat molemmat vahvassa kasvussa ja lisätilaa syntyi DNA-muutossa.
"Samaan aikaan tilamuutosten kanssa toteutimme koko ajan laajoja talotekniikan kehitysaskelia muuntamosta lämmönjakokeskuksiin, jäähdytyskoneista uusiutuvan energian vaatimaan tekniikkaan. Tämä kaikki on vaatinut Renorin tiimiltä yhteistyötä, kekseliäisyyttä, uuden oppimista ja osaamista sekä aikaa", Timo kuvailee Askonalueen ja Renorin tiimiä.
Asiakkaat ovat intohimoisen rakennuttajan työn suola - kaikki ainutlaatuisen hyvän arjen vuoksi
Timon mukaan Askotalon aula, Tori ja ravintola Werstas myyvät talon ja alueen asiakkaille.
"Jos joskus en ole saanut asiakasta houkuteltua vuokralaiseksi, se on kyllä jäänyt harmittamaan, samalla tavalla kuin jos urheilupuolella ei olekaan tullut menestystä. Se vaatii pienen palautumisen", Timo naurahtaa.
Askonalueella asiakkaita on nyt noin 350 yrityksessä, noin 2500 henkilöä. Timo pohtii asiakkaidensa tarpeita edelleen:
"Toivoisin, että alallamme käytettäisiin ja näytettäisiin osaamistamme siinä, millaisia työtiloja kannattaa suunnitella ja toteuttaa. Meidän pitäisi entistä rohkeammin tehdä asiakkaille kysymyksiä työvirroista, toimintatavoista ja keskustella mahdollisuuksista muuttaa vanhoja tapoja. Meillä on paljon annettavaa eri alojen yrityksille."
"Askonalueella koko tiimimme tavoitteena on tehdä työntekijöille, ei pelkästään yrityksille, mahdollisimman sopivat tilat. Oman työtilan lisäksi sinulla on täällä mahdollisuus työskennellä Torilla, aulassa, ravintola Werstaan tiloissa – ja samalla törmätä oman yrityksen tai naapurissa työskenteleviin kollegoihin. Olemme saaneet näistä tiloista paljon kiitosta, on ollut kiva kuulla ulkopuolelta tulleilta vierailta, että tällaista ei ole muualla", Timo jatkaa.
Simosta on uudeksi Timoksi – 100-prosenttinen takuu
Timon taskussa on paljon tietoa Askonalueen uuden tulemisen tekemisestä ja kerrostumilta ennen sitä. Hänen jäädessään eläkkeelle 11.7.2019 alkavan kesäloman päättyessä vastuuta kiinteistöpäällikön tehtävistä kantaa Simo Niemelä.
"13 vuotta sitten en olisi arvannut, että Askonalue toteutuu tällaisena kuin se nyt on. Tänä aikana olen tehnyt tuhansia vuokrasopimuksia, investointiesityksiä noin 70 milj. euron edestä ja uudistanut historiallisia tiloja noin 20 000 neliömetrin verran. Yksin en tietenkään ole tätä tehnyt, vaan yhdessä työtoverieni kanssa", Timo kiittää.
"Simolle jätän ilomielin tämän alueen jatkokehityksen kiinteistöpäällikön roolissa. Hänellä on valtavasti osaamista eri aloilta ja Renorin tiimi tukee häntä työssä. Hän on nyt puolen vuoden ajan ottanut koppia hankkeista ja uusista tilasuunnitelmista sekä asiakkaiden tarpeista. Yhteisen työrupeaman aikana olemme keskustelleet paljon – toivottavasti olen pystynyt tarjoamaan hänelle oikeanlaista taustatietoa", hän pohtii.
Kesälomalla Timo siirtää kellonsa eläkeaikaan
Ennen kesälomaa meille kaikille tulee pieni pakko saada pöytä puhtaaksi töistä. Juuri nyt sellaista tunnetta ei Timolla ole.
"Työpöydällä on yhden varastotilan vuokraaminen, joidenkin tilojen rakentaminen, mutta Simo hoitaa ne nyt", Timo toteaa tyytyväisenä ja jatkaa: "Mitään ei varsinaisesti jää kesken."
Kiuruvedeltä Askonalueen kehittäjäksi, pitkä polku, eikä mies ole vieläkään urautunut. Rennosti hymyilevä Timo pohtii tulevaa: "Asumme omakotitalossa ja kesämökkiä olemme pitäneet 33 vuotta. Jo viime kesänä teimme päätöksiä ja myimme neljän tunnin ajomatkan päässä sijainneen mökin. Nyt riittää aikaa matkailuun ja erilaisiin tapahtumiin." Suunnitteilla onkin eräänlainen neitsytmatka: elokuussa ensimmäistä kertaa käyttöön vuokrattu asuntoauto suuntaa Timon ohjaamana pohjoiseen.
Perheenisä ja urheilija Timo Väisänen
Haastattelussa nousevat usein esiin myös Timon kotijoukot: puoliso Terttu, kaksi lapinkoiraa, Otto ja Aapo. Timolla ja Tertulla on kaksi poikaa, Petri ja Janne, joiden myötä joukkoa vahvistavat myös Petrin kolme lasta. Yhteisiä harrastuksia ovat lenkkeily ja maastohiihto. Timo onkin perheen suksivoitelun guru.
Nuorena perheen pojat hiihtivät SM-nuorten tasolla. Isänsä he haastoivat aikuisina miehinä Finlandia-hiihtoon ja Vasa Loppet iin. Timolla on hallussaan kaksi voimannoston SM-mitalia. Mies käykin edelleen ahkerasti salilla ja lenkillä, kilometrejä lenkkareissa ja suksilla kertyy vuosittain tuhansia.