Ainutlaatuinen pohjavesihanke Askonalueella

Renor käynnisti laajan pohjavesitutkimuksen Askonalueella vuonna 2015. Ensimmäinen pohjavesikaivo porattiin vuonna 2016. Tämän jälkeen pohjaveden käytön seuranta ja lisätutkimukset ovat jatkuneet tiiviissä yhteistyössä geoenergian asiantuntijoiden kanssa. Tänä kesänä Askonalueelle porataan toinen pohjavesikaivo, ja geoenergian käyttö tehostuu edelleen. Kyseessä on Suomen ensimmäinen merkittävän kokoinen pohjavettä hyödyntävä geoenergiajärjestelmä.

Pohjavesiesiintymiä tutkitaan yhä useammin energialähteenä, mutta Askonalueen kokoluokan hankkeita ei ole toteutettu Suomessa aikaisemmin. 

”Renorissa ollaan todella kiinnostuneita uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisestä. Voidakseen toteuttaa hankkeita käytännössä pitää tehdä pitkäjänteistä kehitystyötä ja lisätä omaa teknistä asiantuntemusta jatkuvasti. Lisäksi tarvitaan asiaan perehtyneitä kumppaneita, talotekniikka-asiantuntija Timo Sinelampi sanoo. 

Askonalueella hyödynnetään jo nyt laajasti uusiutuvia energialähteitä jäähdytys- ja lämmitysenergiaksi: pohjaveden avulla jäähdytetään noin 15 000 m2 toimisto-, ravintola- ja aulatiloja. Sähkönkulutus on näissä tiloissa noin 30–50 prosenttia pienempi kuin tavanomaisella jäähdytyksellä toteutetuissa tiloissa. Määrä vastaa keskimäärin noin 13 keskikokoisen omakotitalon vuosittaista sähkönkulutusta. 

Askonalueelle toinen pohjavesikaivo, kohti ATES-järjestelmää

Yhden kaivon tuottamaa geoenergiaa on koekäytetty Askonalueella Upotalossa lämmitykseen: talvisin kaivosta saadaan lämpöenergiaa ja kesäisin jäähdytysenergiaa.

Nyt geoenergian tuotannon tehokkuutta lisätään poraamalla toinen kaivo edellisen läheisyyteen. Valmistuessaan kaivot muodostavat kaivoparin, jolloin niitä voidaan käyttää oikeana ATES-järjestelmänä (aquifer thermal energy storage). Pohjaveden lämpö- ja kylmäenergiaa voidaan hyödyntää entistä tehokkaammin pumppaamalla vettä kahden kaivon välillä. Timo Sinelampi kuvailee hyötyjä näin: 

”Kesäisin maahan imeytetään jäähdytysjärjestelmissä lämmennyttä vettä ja vastaavasti talvisin lämmitysjärjestelmissä jäähtynyt vesi siirretään takaisin maahan. Pohjavesi toimii näin energiavarastona. Tämä kausivarasto lisää energiatehokkuutta merkittävästi.”

Kyseessä on Suomen ensimmäinen tämän kokoluokan ATES- eli maaperää kausivarastona hyödyntävä geoenergiajärjestelmä, teholtaan 0,3 MW. Nykyinen vedensaanti, 600 kuutiometriä vuorokaudessa, kasvaa 1000 kuutiometriin. Tämän myötä kuukausittainen lämmitysteho nousee 100 megawattitunnista noin 160 megawattituntiin.

Opimme päivittäin uusia asioita pohjavedestä ja energiantuotannosta 

Syksyllä 2017 ensimmäinen pohjavesikaivo otettiin koekäyttöön kaukolämmön rinnalle. Timo Sinelampi seuraa geoenergiajärjestelmän automaatiota päivittäin. Hän mainitsee, että uutta opittavaa on joka päivä: 

”Meidän täytyy ymmärtää, miten pohjavesijärjestelmä käyttäytyy ja miten järjestelmää kannattaa säätää siten, että energiaa saadaan kerättyä mahdollisimman tehokkaasti ympäristön hyvinvointi huomioiden. Luonnollisesti seuraamme myös pohjaveden pinnan korkeutta ja lämpötiloja – erilaisia seurattavia mittareita on useita”, Sinelampi sanoo ja jatkaa: 

”Kaikki tämä lisää tietämystämme, koska meillä on nyt perustietoa pohjavesienergian hyödyntämisestä. Kesällä valmistuvan toisen pohjavesikaivon myötä saamme lisätietoa sekä kokemusta oikean ATES-järjestelmän toimivuudesta.”

Pohjavedestä pidetään jatkuvasti huolta

Askonalueelle sijoitettiin vuonna 2016 tarkkailuputkia, jotka välittävät jatkuvasti tietoa siitä, mitä maan alla tapahtuu, kun vettä pumpataan kaivosta. Aiheesta ”Suomen pohjavesi energiavarastona Suomessa” tohtoriksi väitellyt, Geologisen tutkimuskeskuksen johtava asiantuntija Teppo Arola on ollut alusta asti hankkeessa mukana. 

Arolan mukaan tarkkailuputkien avulla kerätty tieto ohjaa pohjaveden käytön suunnittelua. Siten pohjavettä hyödynnetään ympäristön kannalta turvallisesti ja käyttäjän kannalta tehokkaasti. 

”Meillä on tietoa siitä, missä vesi liikkuu ja kuinka se liikkuu. Lisäksi meillä on tarkkaa tietoa siitä, miten vesitaso pumpattaessa muuttuu. Olemme myös tutkineet huolellisesti, miten veden voi imeyttää takaisin maaperään imeytyskaivojen avulla. Uusi kahden kaivon järjestelmä vähentää ympäristövaikutuksia pohjaveden takaisinimeytyksen vuoksi entisestään.
Renorin kanssa on varmistuttu siitä, ettei pumppauksilla ole negatiivisia vaikutuksia pohjaveteen tai muuhun ympäristöön”, kertoo Teppo Arola. 

Geoenergia Askonalueella

• Ensimmäinen pohjavesikaivo porattiin vuonna 2016 huolellisten tutkimusten ja esivalmistelujen jälkeen. 
• Syksyllä 2017 pohjavesikaivo otettiin Askonalueella koekäyttöön.
• Tällä hetkellä kaivosta pumpataan n, 600 m³ vettä vuorokaudessa. Määrä vastaa noin 4300 suomalaisen päivittäistä vedenkäyttöä.
• Uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen sekä energiatehokkuuden jatkuva parantaminen edellyttävät Renorilta pitkäjänteistä kehitystyötä sekä teknistä asiantuntemusta.
• Hankkeesta on laadittu pohjaveden tarkkailusuunnitelma. Hankkeen ympäristövaikutuksia seuraa Hämeen ELY-keskus. 

Lisätietoja

Renor Oy, Timo Sinelampi, talotekniikka-asiantuntija, p. 044 434 3844
Geologian tutkimuskeskus, Teppo Arola, johtava asiantuntija, p. 050 348 6688  

Kuvat, pääperiaate kesällä ja talvella