Renor Oy:n historia

Rohkeita miehiä ja vahvoja perinteitä

Kaikki alkoi muutaman voimakastahtoisen miehen määrätietoisuudesta ja hyvistä teollisuustonteista kuohuvien koskien partaalla. Kului parisataa vuotta: tulivat ja menivät teollisuuden kasvun ja laman vuodet, sodat, tehtaiden tulipalot, laajennukset ja supistukset, omistajavaihdokset, sulautumiset.

Tampere syntyy
Ruotsin kuningas Kustaa III päätti vuonna 1779, että Tampereesta - silloin runsaan 200 asukkaan kylästä - tehdään kauppa- ja teollisuuskaupunki. Teollistaminen villin Tammerkosken varressa alkoi viinapolttimon rakentamisesta; sen uskottiin houkuttavan pieneen kylään lisää asukkaita. Teollistumisen tahti oli kuitenkin verkkainen.
Kunnes vuonna 1819 saapui kylään skotti James Finlayson ja alkoi tulevan Renor Oy:n tarina.
Venäjälle puuvillatehtaita rakentanut konemestari James Finlayson näki vahvan Tammerkosken tarjoamat mahdollisuudet teollisuuslaitokselle.
Kosken partaalle nousivat konepaja ja valimo, sitten alkoivat soida karstaus- ja kehruukoneet. 1820 syntyi Finlayson, syntyi Suomen puuvillateollisuus ja koneellinen suurteollisuus.
Vuonna 1836 Finlayson myytiin kauppias Carl Nottbeckille ja hovineuvos Georg Rauchille, Finlayson & Co:n huippumoderni kuusikerroksinen tehdasrakennus valmistui seuraavana vuonna.
Parhaimmillaan kolmannes koko Suomen teollisuustyöväestä oli Finlaysonin palveluksessa. Finlayson oli omine kirkkoineen, kouluineen ja sairaaloineen kokonainen kaupunki kaupungissa. Finlaysonin tehdassalissa syttyi myös sähkövalo ensimmäistä kertaa Suomessa.

Tänään vanhoissa tehdassaleissa on uusia yrityksiä, suurimpana Pirkanmaan johtava päivälehti, Aamulehti, ja Tammerkosken alue on nimetty Suomen kansallismaisemaksi. Finlaysonin alue on tänä päivänä jälleen kaupunki kaupungissa.
Renor on ollut kevääseen 2003 saakka alueen kehittäjä ja omistaja Tampereen Kiinteistö Invest Oy:n kautta.

Forssa syntyy
Kotimaiset puuvillakankaat olivat vähissä 1800-luvun puolivälissä, sillä Finlayson oli ainoa puuvillakangasta valmistava tehdas Suomessa ja sen tuotanto meni Venäjälle.
Tilanne edellytti taas vahvan ja rohkean miehen astumista näyttämölle.
Tukholmalaiseen kauppiassukuun syntynyt Axel Wilhelm Wahren oli osaava tekstiilimies.
Hän oli tullut Suomeen 1838 ja ryhtynyt kehittämään Forssan naapuriin Jokioisiin verkatehdasta. Tähtäimessä Wahrenilla oli puuvillateollisuus, sillä se oli kannattavampaa kuin verkateollisuus. Wahren saikin oikeuden perustaa läheisen Kuhalankosken varrelle villa- ja puuvillakankaita valmistavan teollisuuslaitoksen.
Vuonna 1849 syntyi Forssan Puuvillan Kehruu Yhtiö. Muutaman vuoden kuluttua Wahren perusti puuvillakutomon; tehdas tuli tunnetuksi Wiksbergin kutomona.
Wahren oli Suomen teollisuushistoriassa merkkimies: Yksi Suomen ensimmäisistä puhelinlinjoista rakennettiin Forssan tehdaslaitoksista rautatieasemalle, ja kehräämön ja kutomon välillä oli Suomen ensimmäinen sähköistetty rautatie.
Forssan kehräämö ja Wiksbergin kutomo yhdistyivät 1859 Forssan Osake Yhtiöksi.
Forssa-yhtiö toimi Finlaysonin tapaan kaupunkina kaupungin syntyessä: työväki asui yhtiön asunnoissa, teki ostoksensa yhtiön kaupassa ja kävi koulua yhtiön koulussa.
Kutomon alueella suurin vuokralainen on Finlayson Forssan tuotantolaitokset.

Upeat vanhat punatiilirakennukset muuntuvat osaavissa käsissä hyvin uusiin käyttötarkoituksiin. Tästä esimerkiksi käy tamperelaisen arkkitehti Bertel Strömmer’in Vanhan Kutomon viereen suunnittelema Uusi kutomo, joka rakennettiin vuonna 1951. Vuonna 2001 uusi kutomo sai muuttua Kesko Oyj:n Citymarket -kauppakeskukseksi. Rakennus palkittiin vuonna 2002 Euroopan rakennusperintöpäivän palkinnolla 2002.

Tänään Vanhassa Kutomossa toimii mm. tilitoimisto, graafisen alan ja rakennusalan suunnittelutoimistoja, mainonta- ja viestintäalan toimistoja, lääkäri- ja hammaslääkäriasema sekä atk- ja ohjelmistotaloja. Finlaysonin myymälä on suosittu ostospaikka. Sodexo:n ravintola palvelee vierailijoitakin. Uusin tulokas on fysioterapeuttinen hoitolaitos.

Runsas tarjota, helppo saavutettavuus, hyvä sijainti ja toimivuus tarkoituksessaan on vetovoimaisen Vanhan Kutomon alueen päätunnusmerkkejä. Tämä on havaittavissa suurilla, vieressä olevilla pysäköintialueilla. Vanhan Kutomon välittömässä läheisyydessä sijaitsee uudempaa rakennuskantaa oleva, Renor Oy:n omistama, 68.000m² Finlaysonin tekstiilitehdas.


Tehdasrakennuksia Poriin, Porvooseen,
Tikkurilaan ja Tampereelle

Pori
Gustav Efraim Ramberg perusti Porin Puuvillatehtaan yhdessä porilaisten liikemiesten kanssa vuonna 1898 ja rakennustyöt aloitettiin samana vuonna. Siitä ajasta lähtien alueella rakennettiin jatkuvasti erilaisia tiloja palvelemaan tekstiiliteollisuuden tarpeita. Asemakaavassa suojeltua jokirannan kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti merkittävää rakennuskantaa ovat vanha kehräämö ja esikutomo sekä 1930-luvulla valmistuneet pääkonttori ja asuinrakennukset.
Porin Puuvilla on tänä päivänä Satakunnan suurin yrityskeskus. Siellä toimivat mm. Porin Yliopistokeskus, Pohjois-Porin terveysasema, Digia Oy, Satakunnan TE-keskus, Satakuntaliitto ja Pori Jazzin toimisto.

Tikkurila

Vuonna 1933 perustettu Tikkurilan Silkki Oy, alkuperäiseltä nimeltään Suomen Silkkiteollisuus Oy, edusti maassamme uutta tekstiiliteollisuuden alaa, joka perustui selluloosapohjaisen tekokuitulangan käyttöön. Tehtaan tuotanto oli aloitettu pääkaupungissa, ja vuonna 1934 tehdas aloitti vaiheittaisen siir¬tymisen Tikkurilaan nykyisen Vantaan kaupungin alueelle.
Tänään Tikkurilan Silkki on pienteollisuuskiinteistö, jossa on vuokralaisina mm. lastentarha, lasten kuvataidekoulu, lasten musiikkikoulu, tanssistudio ja teatteri.
Renor Oy on vuonna 2005 käynnistänyt Loft – asuntohankkeen, jonka ensimmäiset koehuoneistot valmistuvat kesällä 2006.

Tampere

Vuonna 1937 valmistui Tampereelle PMK:n keskusvarasto. Puuvillatehtaat olivat perustaneet kilpailun puristuksessa yhteisen myyntikonttorin, koska Japani tuotti 1930-luvulla puuvillakankaita niin halvalla, että ne näyttivät valtaavan kokonaan Suomen markkinat. Tuonti pakotti suomalaiset puuvillatehtaat kilpailemaan sekä hinnoilla että laadulla. PMK ja tehtaat erikoistuivat. PMK-laatu muodostui sittemmin käsitteeksi suomalaisille.
PMK:n rakennus on osoitettu kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti erittäin merkittäväksi kohteeksi, joka on tarkoitettu asemakaavan tai rakennussuojelulain nojalla suojeltavaksi.
PMK:n varastotalo soveltuu tänä päivänä pääasiassa liike- ja toimistotiloille ja niihin liittyville varastoille. Rakennuksessa toimii mm. Suomen suurimpiin kuuluva kuntoklubi Atletico.

Tampereen alueella Renor Oy omistaa Ruskon tehtaan, Kaukajärven Juvankadun liikekeskuksen sekä tehtaan Ikaalisissa.

Puusepänteollisuus
keskittyy Lahteen

Puuseppä August Avonius perusti vuokratiloihin Lahteen puusepäntehtaan vuonna 1918. Alkoi huonekalujen sarjatuotanto Suomessa. Tehdas kasvoi alansa suurimmaksi ja entiset tilat kävivät ahtaiksi. Vuonna 1923 Asko Avonius vuokrasi kaupungilta 26 aarin suuruisen teollisuustontin rautatien läheisyydestä.
Vuosien kuluessa toiminta ja tehdasalue laajenivat. Nimikin muuttui matkan varrella Lahden Puuseppätehtaasta Asko Huonekalu Oy:ksi. Asko teki Lahdesta puusepänteollisuuden keskuksen Suomessa. Askon alue on Renor Oy:n mittavin kiinteistökeskittymä. Vuokralaisina Askon kiinteistöissä tänään on mm. call-center, erilaisia suunnittelutoimistoja ja myyntikonttoreita sekä verkkoratkaisujen ja tietoturvan palvelutalo. Täällä toimii myös Renor Oy:n pääkonttori.

Renor Oy:lle myöhemmin siirtyneet teollisuuslaitokset – Forssa Oy, Porin Puuvilla ja Tikkurilan Silkki – fuusioituivat 1930-luvulta lähtien yksi kerrallaan Finlaysoniin, Askoon ja Uponoriin.
Vuonna 1977 Asko-Yhtymään kuuluneet Asko ja Upo fuusioitiin Asko-Upo Oy:ksi.
Vuonna 1985 Finlayson siirtyi Asko Oy:n omistukseen. Asko myi Finlaysonin kiinteistöt Tampereella, ja toiminnot siirrettiin muualle tai lopetettiin.
Askosta tuli pörssiyhtiö 1988. Vuonna 1999 Oy Uponor Ab sulautettiin Asko Oyj:hin, jonka nimi muuttui Uponor Oyj:ksi.
Uponor perusti vuonna 2000 Asko Kiinteistöt Oy:n ja yhtiön nimi muutettiin Renor Oy:ksi vuonna 2001. Renorin kiinteistöomaisuus koostuu suurista teollisuus- ja liikekiinteistöistä, jotka ovat kuuluneet Uponor-konserniin.


Porvoon WSOYTALO

Porvoon vihreä talo osoitteessa Mannerheiminkatu 20, kuten kohdettamme porvoolaiset kutsuvat, on yksi Porvoon kaupungin mittavimmista rakennuskokonaisuuksista. Korttelin kulttuurillinen, historiallinen ja kaupunkikuvallinen arvo on suuri. Siinä sijainneessa kirjapainossa on painettu kaikkien keskeisten kirjailijoidemme teokset.

Ydinkeskustassa sijaitseva, alkuaan punatiilinen kortteli rakennettiin useassa vaiheessa vuosina 1890-1970. Alku nyt korttelin käsittävälle kiinteistölle oli Louis Sparren Iiris-tehdas, jonka Werner Söderström osti kirjapainotoimintaa varten.
Tänään kiinteistössä toimivat kymmenet yritykset tarjoavat monipuolista toimintaa: arkkitehtipalvelua, terveydenhuoltoa, kuntoilua, ravintoloita - unohtamatta perinteistä kirjakauppaa ja kirjapainoa. Renor Oy etsii aktiivisesti mahdollisuuksia kehittää WSOYTALOA yhä paremmin palvelemaan porvoolaisia.


Hämeentie 29 Helsinki

Renor Oy hankki vuonna 2005 Helsingin Sörnäisistä, osoittessa Hämeentie 29 sijaitsevan liiketalon. 1960 –luvun lopussa rakennettu liike ja toimistotalo on uuden Renor’in ensimmäinen oma kiinteistö Helsingissä. Tyylikkäässä talossa toimii mm. Suomen Terveystalo, Cafe Picnic sekä perinteikäs ravintola Kolme Kaisaa.

Renorin kiinteistöissä on tyytyväisiä ihmisiä

Tänään Renor Oy omistaa Suomen perinteikkäimmät teollisuusalueet, joiden kehitystyö on menestyksekkäästi käynnissä . Renorin vuokrattava pinta-ala on tänään yhteensä 400 000 kerrosneliömetriä ja rakentamatonta rakennusoikeutta yhtiöllä on 400 000 kerrosneliömetriä.

Renor rakentaa, omistaa ja kehittää kiinteistöjä, joissa työskentelee, opiskelee, harrastaa ja asioi päivittäin tuhansia tyytyväisiä ihmisiä. Yhtiö etsii ja kehittää aktiivisesti uusia toimintamalleja ja kohteita.

Tulosta tästä Renor Oy:n historia
  Renor Story